Kissanpoikia

Hei hei

2006-09-12T10:06:00.000+03:00

Olemme vitkutelleet blogin virallista lopettamista. Pennut ovat lentäneet pesästä, eikä Suloakaan voi enää kovin lapselliseksi kutsua. Kirjoitankin tästä lähin kissojen kuulumisista blogissani Kissanpäiviä. Kiitokset kaikille lukijoillemme, jotka jaksoivat seurata kissanpoikia vaihtelevasta päivitystahdista huolimatta!

Harmo ja Helmi -pikkuninjat

2006-07-27T13:28:00.000+03:00

Olemme iloksemme saaneet kuulla, kuinka Harmo ja Helmi ovat sopeutuneet uuteen kotiinsa. Hyvin on tuntunut menevän. Mikä parasta, kissat saivat uudet, hienot nimet. Harmosta tuli Ninja ja Helmistä Shinobi. Kissojen uusi emäntä kertoi, että nimet tarkoittavat suunnilleen samaa. He halusivat kuulemma jatkaa japanilaista nimiperinnettämme :-)

Ninja ja Shinobi ovat varmasti tyytyväisiä uusiin nimiinsä, sille ne kuvaavat hyvin sitä, minkä harmaat yön hiipijät osaavat parhaiten: väijymistä!

Kuiskaus

2006-07-26T12:53:00.000+03:00

Sulo kuiskaa jotain Tiikerille.

Tässä vielä toinenkin viimeviikkoinen kuva Sulota ja Tiikeristä. Kissat viihtyvät hyvin ikkunalaudalla verhon takana, josta ne voivat katsella etupihan liikennettä. Sulo kuiskaa jotain Tiikerin korvaan: ehkä siili on taas tullut piilostaan?

Rakas sisko

2006-07-26T12:35:00.000+03:00

tiikeri-sulo.jpg.

En tiedä, onko Sulolla ikävä Tiikeriä, mutta meillä ainakin on. Näin suloisesti nukkuivat sisarukset yhdessä vielä viime viikolla.

Tänään Harmo ja Helmi matkaavat uuteen kotiinsa. Lisää kuvia luvassa myöhemmin.

Hei hei, Myy ja Tiikeri

2006-07-24T00:33:00.000+03:00

Voi haikeutta! Ensimmäiset pennut lähtivät uuteen kotiinsa, joka sijaitsee vain noin kilometrin päässä. Pennut lähtivät matkaan reippaina, vaikka eivät rassukat tainneet ymmärtää, että emo ja sisarukset jäivät taakse. Eivät ne varmaan ehdi kaivatakaan, sillä uudessa kodissa on paljon jännittävää tutkittavaa. Veikkaanpa, että Myy on jo pudottanut kukkaruukun tai ainakin roikkunut verhoissa!

Harmon ja Helmin vuoro on keskiviikkona. Onneksi Sulo jää meidän elämäämme sulostuttamaan.

Toivottavasti kuulemme vielä pikkuisten toilailuista uusissa kodeissaan!

Kissan oikeudet

2006-07-19T23:41:00.000+03:00

Täällä Kumpulassa näkyy jonkun verran vapaana juoksevia kissoja. Nori kulkee kaupungissa vain valjaissa, mutta vanhempieni luona maalla kissamme saa nauttia ympäröivästä metsästä ilman valvovaa silmää.

Kiistelin taannoin kaverini kanssa kissojen oikeuksista. Kissaa kohtaavista vaaroista suurin taitaa nimittäin olla ihminen. Hämmästyttävän moni pelkää, inhoaa tai jopa vihaa kissoja. Jotkut menevät niinkin pitkälle, että tappavat omalle alueelleen tulevat lemmikit. Esimerkiksi Norin Laitilassa asuva kasvattaja kertoi, että häneltä oli salaperäisesti "kadonnut" parikin kissaa paikallisen loukuttajan ansoihin.

En nyt käy tässä erittelemään, miksi joillekin kissa edustaa ruumiillistunutta pahaa. Itselleni on kuitenkin sanomattakin selvää, että mitään eläintä, suurta tai pientä, ei saa turhan päiten tappaa. Tässä vielä lainaus Suomen eläinsuojeluliiton nettisivuilta:

"Oman pihan ulkopuolella kulkevaa kotikissaa ei saa tappaa. Ainoastaan villiintyneen kissan saa tappaa — lain sallimia keinoja käyttäen — se jolla on metsästysoikeus alueella. Kotikissa ei ole villiintynyt kissa, vaikka se vaistojensa mukaisesti välillä metsästäisi. Kotikissan tappaminen on rikos, ja siitä voi tehdä rikosilmoituksen."

Ohi on

2006-07-19T19:38:00.000+03:00

Saimme äidiltä autokyydin eläinlääkärille, mikä oli hyvä, koska pentulaatikko painoi aika lailla. Rontteja! Eläinlääkärinä oli hieman hössö nainen sen mukavan sedän sijaan, joka yleensä hoitelee potilaat. Pennut käyttäytyivät hyvin, mitä nyt hyppivät alas lattialle tutkimaan paikkoja. Toimme ne rokotettavaksi vuorotellen.

Norilta irtosi karvaa taas valkoisen paitani peitteeksi. Sen maha on viime aikoina alkanut huolestuttavasti pullistua, joten kysyin eläinlääkäriltä, voisiko Nori odottaa jo toista pesuetta. Nori on imettänyt koko ajan ahkerasti, eikä ole osoittanut kiiman merkkejä. maallakin se on vain käynyt pikaisesti kääntymässä. Tädin tuomio oli kuitenkin "kyllä se taitaa olla tiineenä". Mutta kokeiltuaan Norin mahaa hän ottikin diagnoosinsa takaisin, tosin ihan puhtaita papereita Nori ei kuitenkaan saanut. Toivottavasti uutta pesuetta ei ole tulossa, koska äiti-kissa tarvitsisi kipeästi jo lepoa!

Hätäisen diagnoosin sai myös Sulo-kissa, jonka vilkkuluomet ilmestyivät pari päivää sitten esiin. "Se voi olla kytevä virus, joka puhkeaa tappavaksi taudiksi myöhemmin". Toivottavasti ei nyt sentään, varsinkin kun Sulo on yhtä reipas kuin muutkin perheenjäsenet :-/ Huoli kuitenkin jäi jäljelle tästä eläinlääkärikeikasta.

Eläinlääkäri kutsuu

2006-07-19T10:11:00.000+03:00

Pikku-kissat eivät vielä tiedä, mitä jännityksiä tänään onkaan luvassa. Illalla nimittäin matkustetaan koko perheen voimin Karhupuiston eläinlääkäriin, jossa pennut rokotetaan. Norikin saa uusintarokotuksen. Katsotaan, onko Helmi kokeneena eläinlääkärikävijänä muita rauhallisempi. Onneksi eläinlääkärisedän Feliway-suihke tehosi ainakin viime kerralla.

Raportoin myöhemmin, miten keikka sujui.

Tiikeri tuolilla

2006-07-15T13:51:00.000+03:00

Tiikeri tuolilla.

Ylväs kissapatsas tähyää kaukaisuuteen.

Tiikeri ja Harmo

2006-07-15T13:49:00.000+03:00

Tiikeri ja Harmo.

Kuuman päivän siestaa vietetään mukavasti futonsohvalla. Vain hetki aikaisemmin pienet riiviöt taistelivat raivoisasti uusien verhojen kanssa.

Sulo korkeimmalla hyllyllä

2006-07-15T13:48:00.000+03:00

Sulo korkeimmalla hyllyllä.

Kaksimetrinen Lundia-hylly ei tarjoa riittävästi haastetta taitavalla kiipeilijälle.

Vauvakuvia

2006-07-11T16:54:00.001+03:00

Katselin pitkästä aikaa pentujen kuvia aina syntymän hetkeltä tähän päivään. Kyllä siinä tippa tuli silmään, sillä etenkin pentujen syntymä on elämäni hienoimpia tapahtumia. Meillä on paljon uusia kuvia, mutta helle ja muuttopuuhat ovat laiskistaneet isäntäväen täysin. Josko sitä tänä iltana ehtisi! Ajattelin vanhoja kuvia selatessani, että laitan tänne vielä koosteen ennennäkemättömiä kuvia. Ehkäpä sen aika koittaa, kun uudet omistajat hakevat pennut uusiin koteihin. *nyyh*

Riehukissoja

2006-07-11T00:30:00.000+03:00

Pennut ovat kasvaneet valtavasti ja ovat nyt luovutusiässä. En voi kuin ihailla niiden taitavuutta ja nokkeluutta, mutta samalla pikku-riiviöt aiheuttavat paljon päänvaivaa. Esimerkiksi tänään yritin silittää uusia verhoja ja ripustaa ne 30 asteen helteestä huolimatta. Pennut äkkäsivät heti, mistä oli kyse. Ne pyörivät verhomytyissä, varastivat verhoklipsuja, vetivät kuuman silitysraudan johdosta, yrittivät karata parvekkeelle jne. Jouduin vähän murisemaan niille, kun vihdoin paikallaan roikkuvissa verhoissa roikkui myös pari kissaa, jotka olivat jo vetäneet herkän kankaan kurttuun.

Nyt pienet riiviöt ovat muuttuneet suloisiksi herrantertuiksi, jotka nukkuvat autuasta kissanunta kuin eivät koskaan olisi pahojaan tehneetkään. Tiikeri nukkuu kukkaruukussa, Myy ikkunalaudalla verhon takana, Harmo oven edessä ja Sulo ja Helmi eteisen lattialla. Veikkaan, että kohta illuusio haihtuu ja kissat alkavat riehua ympäri asuntoa. Viimeistään Ismon tulo kotiin herättää ne yrittämään karkaamista ulos Kupulan yöhön...

Kissat ulkoilevat #2

2006-07-05T00:12:00.000+03:00

Kissojen ulkoilu #4.

Ulkoilu oli kivaa, mutta kovin kauaksi pienet kissat eivät uskaltaneet lähteä. Nori piti jatkuvasti tarkkaa vahtia pentujensa perään. Myy ja Harmo kiipesivät toisella ulkoilukerralla puuhun yli puolentoista metrin korkeuteen, ja jokainen pentu kokeili muurahaisten metsästystä pihan kiveykseltä. Yksikään kissa ei kuitenkaan lähtenyt yksin sooloilemaan, vaan pentue pysyi tiiviisti yhdessä.

Kissat ulkoilevat

2006-07-04T01:26:00.000+03:00

Kissat ulkoilevat #1.

Kissojen retkeen maaseudulle sisältyi myös aivan uudenlainen ajanviete: ulkoilu! Pennut pääsivät ensimmäistä kertaa elämässään maistamaan ulkoilmaelämän iloja. Kolme rohkeinta pentua -- Sulo, Myy ja Helmi -- olivat etunenässä menossa ulos, kun taas Harmo ja Tiikeri eivät uskaltautuneet luonnon armoille vielä ensimmäisessä aallossa. Jopa urhealla kolmikolla vierähti hetki portailla emännän jalkojen juurella rohkeutta kerätessä!

Maalla oli mukana filmikamera ja mustavalkoista filmiä, joten kuvat ovat hetken aikaa ilman värejä.

Perhe muutti uuteen kotiin

2006-06-30T23:45:00.000+03:00

Blogissa on ollut taas hurjan pitkä päivitystauko. Aika on mennyt muuttotouhuihin. Tänään sitten kannoimme tavarat uuteen kotiin, mutta kissaperheen lähetimme siksi aikaa maalle äidin hoiviin. Nori huomasi, kun otin kuljetuslaatikon esiin. Sen korvat luimistuivat, eikä aikaakaan, kun kissaa ei näkynyt enää missään. Lopulta löysin sen lymyilemästä sohvan alta!

Kissaperhe ikkunalla

2006-06-22T22:09:00.000+03:00

Kissaperhe ikkunalla.

Helleaalto koettelee myös kissoja. Ikkunalauta on koko asunnon viilein paikka, ja sekä pennut että emo hakeutuvat sinne nukkumaan ja loikoilemaan.

Kissojen puuhamaa

2006-06-18T22:57:00.000+03:00

tiikeri-laatikko-2.jpg.

Ikeasta ostettu keittiön työskentelytaso on kissojen suosiossa. Ne väijyvät paperikorissa, loikoilevat tason päällä ja pudottelevat keittiövälineitä laatikoista. Yöllä kuuluu kova rapina, kun sisarukset taistelevat korkeimmasta paikasta.
Kuvassa Myy, Tiikeri ja Helmi.

Sulo

2006-06-17T14:25:00.000+03:00

Sulo.

Sulo-kissa on valtavan iso rontti. Se on myös yhdessä Myyn kanssa parhaiten ihmisten kanssa viihtyvä pentu, ja näyttää siltä, että siitä tulee vielä varsinainen sylikissa.

Sulo nukkuu ehkä eniten kaikista pennuista. Voimakas kasvu vaatii paljon lepoa. Vastineeksi Sulo myös leikkii väkevästi. Kun Sulo juoksee, tanner tömisee!

Helmi ja tietokone

2006-06-17T02:33:00.000+03:00

helmi-wow.jpg.

Helmi alkaa olla antibioottien ansiosta jo paremmassa kunnossa. Tuhinaa kuuluu yhä, mutta hengitys tuntuu muuten sujuvan varsin vaivattomasti. Lääkkeetkin ovat alkaneet maistua paremmin, kun kissan olo on turvallisempi niiden syömisen aikana. Aluksi käytetty tekniikka "kissa pyyhkeen sisään ja antibiootti suuhun" stressasi selvästi Helmiä liikaa. Nykyinen "maanitellaan ja juostaan perässä lääkepipetin kanssa" stressaa enintään isäntää ja emäntää.

Teimme myös periaatepäätöksen, että koska kissanpennut ovat päässeet kuivaruoan makuun, lopetamme älykalliiden herkkuruokien syöttämisen Norille. Aikaisemmin olimme vähän huolissamme, että pennut eivät saisi tarpeeksi ravintoa, jos Nori ei söisi riittävästi pahanmakuisena pitämäänsä kuivamuonaa. Nyt Norikin joutuu taas totuttelemaan yksinkertaisempaan ruokaan. Toisaalta, kun edellisen kerran päätimme syöttää Norille vain kuivaruokaa, se sai ylipuhuttua meidät lopulta sekoittamaan sille annoksia, joissa oli puolet nappuloita ja puolet eläinkaupasta ostettua superherkkua...

Kissanpoika sairastaa

2006-06-13T23:18:00.000+03:00

Pikkuisella Helmi-kissalla on ollut kröhää. Tänään kävimme yhdessä eläinlääkärillä, jossa kiltti lääkärisetä kuunteli stetoskoopilla Helmin rintaa. Ja sieltä kuuluikin huolestuttavaa ääntä. Diagnoosina oli keuhkotulehdus.
Nyt Helmi on saanut jo kaksi annosta mansikanmakuista antibioottia. Se parkuu voimallisesti sen jälkeen, kun pahanmakuinen aine on työnnetty sen nassuun. Hyi, miten pahaa! Helmi syö ja juo, leikkii ja juoksee, kuten muutkin. Pieni tuhina kertoo, että kaikki ei kuitenkaan ole kunnossa. Parane pian, pikkuiseni!

Tiikeri ja Helmi

2006-06-08T08:41:00.000+03:00

Tiikeri ja Helmi.

Tiikeri ja Helmi viihtyvät nykyään lähinnä lattiatason yläpuolella, kuten kaikki muutkin pennut. Lattialla käveleminen on vain vauvakissoja varten, ja isot pennut liikkuvat sohvilla, pöydillä ja muilla mahdollisimman korkealla olevilla pinnoilla. Tietysti aina toisinaan kynsien ote ei pidä, ja kuuluu muksahdus, kun katti putoaa maahan. Se ei kuitenkaan tahtia haittaa: pari pään ravistelua, hämmästynyt miukaisu ja juoksu jatkuu taas.

Tyttö vai poika

2006-05-30T18:53:00.000+03:00

Kissankasvattajan käsikirja apunamme olemme yrittäneet selvittää pentujen sukupuolet, mutta tehtävä on haastava. Tämänpäiväisen tarkkailun perusteella uskaltaisin kuitenkin epäillä, että olemme tehneet virheen tulkitessamme Harmon pojaksi ja Helmin tytöksi. Kyllä se taitaa olla toisinpäin! Tiikeriä arvelen tytöksi, Sulo on selvästi poika ja Myy tyttö.

Myy ja pallo

2006-05-28T00:22:00.000+03:00

Myy ja pallo.

Vieritin pehmeän leikkipallon lattialle ja samassa pieni musta Myy alkoi juosta sitä kohti. Myy on vähän hömelö ja samalla kuitenkin taitava ja nokkela. Se on hurjan kiinnostunut ympärillä olevasta maailmasta ja seikkailee ominpäin kaikissa mahdollisissa koloissa.

Sulo ja Tikru

2006-05-28T00:18:00.000+03:00

Sulo ja Tikru.

Äiti sanoi, että Jätti ei ole hyvä nimi suloiselle kissalle. Niinpä päätimme nimittää muhkeimman perheenjäsenemme Suloksi. Se onkin samaan aikaan suloinen ja raisun poikamainen. Liikkuukin enimmäkseen hyppien.

Helmi ulkoilee

2006-05-25T19:53:00.000+03:00

Helmi ulkoilee.

Helmi on Harmon lähes samannäköinen sisko. Hieman vaaleampi väritys, korkempi otsa ja hieman suuremmat silmät erottavat sisarukset toisistaan.

Harmo on uskaltanut kauas

2006-05-25T12:19:00.000+03:00

Harmo on uskaltanut kauas.

Harmo ja Myy ovat olleet kaikkein rohkeimpia kissoja vaeltelun määrän ja mitan puolesta. Askel on vielä aavistuksen epävakaa, mutta määrätietoisuus ja uteliaisuus enemmän kuin korvaavat vähän kömpelön liikkumisen. Minun ja Lissun täytyy olla valtavan varovaisia, jotta pentujen päälle ei tule istuttua tai astuttua. Kissanpennun elämä on vaaroja täynnä...

Väsynyt emo

2006-05-25T12:12:00.000+03:00

Väsynyt äiti.

Äitiä vähän väsyttää. Norille pentujen karkumatka on ollut aika raskas, koska pentujen kaitseminen niiden ollessa ulkona laatikosta vaatii jatkuvaa maukumista ja tilanteen seuraamista. Liian kauas eksyneet pennut täytyy ottaa kiinni ja niitä pitää vähän kumuttaa. Pennut mahtuvat myös sellaisiin paikkoihin, joihin iso emokissa ei mitenkään pääse!

Tiikeri laatikon vieressä

2006-05-25T12:09:00.000+03:00

Tiikeri laatikon vieressä.

Pennut eivät uskalla mennä kovin kauas pesästä, vaan haluavat saada jotain turvaa sen tutuista seinistä ja hajuista. Aamu löysi kaikki kissat nukkumasta yhdessä mytyssä laatikon ulkoseinää vasten. Pelot kissojen katoamisesta ympäri asuntoa ovat ainakin toistaiseksi olleet aiheettomia.

Jätti kurkkii laatikosta

2006-05-25T12:06:00.000+03:00

Jätti kurkkii laatikosta.

Pennut lähtivät laatikosta. Myy oppi pääsemään laidan yli ja Jätti keksi, miten oviaukon este kaadetaan, joten pennut pystyvät nyt kulkemaan laatikosta ja pois aivan tahtonsa mukaan. Poistimme laatikon oven, ja pennut empivät ulos lähtemistä hetken ajan. Lopulta uteliaisuus voitti, ja kissat katosivat pesälaatikon vieressä olevan vaatepuun alle.

Reunat ovat korkealla

2006-05-21T14:58:00.000+03:00

Laatikon reunat ovat korkealla.

Jätti arvioi, josko pienellä ponnahduksella pääsisi ulos laatikosta.

Laatikko käy pieneksi

2006-05-20T20:15:00.000+03:00

Kissojen pesälaatikosta kuuluu nykyään melkein taukoamaton kynsien rapina, kun pennut ovat hereillä. Ne haluaisivat selvästi pois laatikosta, sillä erityisesti Myy yrittää jatkuvasti yltää tassuillaan laatikon yläreunaan. Siirsin koko laatikon parvelta alas lattialle, koska minä päivänä tahansa joku pentu onnistuu pääsemään reunan yli suureen maailmaan! En oikein tiedä, mitä Nori siitä tuumii, ja minkä ikäisenä pentujen kannattaisi lähteä pois turvallisesta kotipesästä. Harmi, että kissanpentujen kasvattajan opaskirja katosi, sillä siellä olisi vastaus tuohonkin kysymykseen.

Eläinlääkäri pitäisi kutsua tarkistamaan poikasten kunto lähiviikkoina, jotta niiden tuleville isännille ja emännille saadaan tieto poikasten voinnista ja mahdollisista pulmista. Sinänsä sillä ei ole mikään kiire, sillä kaikki pennut näyttävät onneksi terveiltä, aktiivisilta ja hyvävointisilta.

Sisarusrakkautta

2006-05-16T22:30:00.000+03:00

Sisarusrakkautta.

Leikkiä se vain oli!

Leikki on pennun työtä

2006-05-16T22:29:00.000+03:00

Leikki on pennun työtä.

Myy hyökkäsi illan ratoksi Helmin kimppuun. Koko pesue oli ylhäällä, korvat ja hännät pystyssä!

Harmo

2006-05-16T21:00:00.000+03:00

Harmo.

Esittelyvuorossa on Harmo, pieni kollikissa. Harmo on muuten melko tasaisen harmaaraidallinen, mutta sen käpälissä ja rinnassa on valkeita karvoja. Kaikilla pentukissoilla on hehkuvan siniset silmät!

Myy

2006-05-14T10:29:00.000+03:00

Myy.

Pieni Myy on pentueen tarmokkain kissa. Se haluaa raivoisasti ulos laatikostaan, vaikka on kooltaan pienin.

Ensi askeleet

2006-05-13T21:36:00.000+03:00

Laatikosta kuuluu rapinaa ja Nori on hermoromahduksen partaalla. Pikku-kissat ne siellä vain opettelevat kävelemään ja siinä samassa tutkivat, miten laatikosta pääsisi ulos. Siitä Nori ei tykkää ollenkaan!

On ihana seurata, miten pienet tutisevat jalat nostavat kissan ylös. Kun temppu onnistuu, pikkuisen häntä nousee iloisesti pystyyn. Välillä askel ei kanna, jolloin pentu tumpsahtaa istumaan hämmentyneenä. Kaikki pennut ovat samalla tasolla kävelyasioissa nyt kun niiden silmät ovat avautuneet. Samoin olen huomannut pentujen korvien suoristuneen ja alkaneen reagoida ääniin. Pikkuiset taitavat jo kuulla!

Häntäheikki

2006-05-10T20:31:00.000+03:00

Valkoinen peto unilla.

Tässä harmaan Jätti-kissamme hieno häntä.

Myyrä aka Myy

2006-05-10T20:30:00.000+03:00

nori-pennut-7.jpg.

Pikku-Myy on musta ja suloinen!

Sisarusrakkautta

2006-05-10T20:29:00.000+03:00

nori-pennut-8.jpg.

Harmaan pennun silmätkin ovat jo puoliksi auki, mikä tosin ei tässä kuvassa näy.

Tiikeri köllii

2006-05-10T20:28:00.000+03:00

nori-pennut-9.jpg.

Meidän Tiikeri on oikea linssilude -- siksi se keikaileekin kaisissa kuvissa. Myöhemmin luvassa lisää ja parempilaatuisia kuvia, sillä Nori stressaantuu vielä kovasti, jos yritämme ottaa pentuja ulos laatikosta.

Uuteen pesään

2006-05-09T15:17:00.000+03:00

Nori kuljetti eilen pennut uuteen pesään, joka tällä kertaa oli parvemme alatason yöpöydän alla. Kissa-äiti ei tainnut ajatella putoamisriskiä pesäpaikkaa valitessaan. Pienellä avituksella pesä on nyt parvella laatikossa -- siinä samassa, joka oli pentujen ensimmäinen pesäpaikka. Sen korkeiden reunojen sisällä pentujen on turvallista kasvaa.

Kolmen murusen silmät ovat jo auenneet. Ensin silmänsä avasi raidallinen Tiikeri, sitten harmaa-valkea Paksukainen ja lopulta musta Myyrä. Niiden ihanat tummansiniset silmät eivät vielä oikein osaa tarkkailla maailmaa kovin analyyttisesti, mitä nyt harhailevat vähän siellä sun täällä. Mutta kylläpä pennut kasvavat vauhdilla! Kohta ne jo kävelevät.

Lisää kuvia on tulossa pian, sillä uusi pesäpaikka on kuvauksellisesti huomattavasti parempi kuin se vaatekaapin perällä ollut ;-)

Tiikeri

2006-05-06T00:32:00.000+03:00

Tiikeri.

Tiikerin toinen silmä avautui tänään! Tikru on kehityksessä sisaruksiaan edellä -- se taitaa olla muita vähän isompikin. Varmasti mahtavaa nähdä maailma ensimmäistä kertaa. Näkökyvystä lienee hyötyä muiden pentujen kanssa nahistellessakin...

Suloiset ja viattomat

2006-05-05T21:31:00.000+03:00

Kissanpoikaset ovat ehkä maailman suloisimpia otuksia. Olen kauhean huolissani. Entä jos niille tapahtuu jotain pahaa kylmässä ja kovassa maailmassa? Yksi pennuista miukuu usein ja vaikuttaa muita laihemmalta. Laitoin sen puolipakolla nisälle ja vasta noin kymmenennellä yrityksellä se alkoi imeä. Riittääkö Norilla maitoa kaikille? Minua huolestuttaa myös, että pennut putoavat laatikosta ja satuttavat itsensä. Entä löydämmekö kaikille onnelliset ja rakastavat kodit?

Kurinalaista pesemistä

2006-05-04T23:20:00.000+03:00

Kun Nori haluaa pestä pentunsa, se ottaa heti kovat keinot käyttöön. Pennut eivät nimittäin pidä yhtään pesutoimenpiteestä. Nori painaa määrätietoisesti pennun etutassulla lattiaa vasten, jotta se ei pääse karkuun, ja aloittaa nuolemisen. Pentu onnistuu yleensä kiemurtelemaan itsensä selälleen, jolloin se pystyy työntämään etutassuillaan Noria kauemmas. Nori sietää tassuilla huitomista aikansa, mutta lopulta se saa tarpeekseen, ja ottaa pennun niskasta hampaisiinsa. Pentu ymmärtää välittömästi, että nyt on tosi kysymyksessä, ja lopettaa rimpuilun. Sen jälkeen pesu jatkuu, kunnes Nori on tyytyväinen, ja on seuraavan pennun vuoro.

Joku sanoi, että vanhat ja useasti poikineet kissat ovat äreämpiä, eivätkä yhtään siedä pentujen temppuilua. Nori vaikuttaa jo nuorena määrätietoiselta ja tehokkaalta kuin lukion ruotsinopettajani. Hirmu hyvä juttu, että emolla on tilanne hallinnassa -- se varmaan helpottaa minun ja Lissun elämiä, kunhan pennut kohta lähtevät laatikostaan lattialle seikkailemaan.

Kuulumisia

2006-05-03T16:48:00.000+03:00

Kissaperheelle ei kuulu oikeastaan mitään uutta, mikä onkin vain hyvä! Pentujen elämä on rauhallista ja onnellista emon hyvässä huomassa. Pikku-mahat ovat jo pyöristyneet ja turkit saaneet väriä. Pennut myös liikkuvat jo aika vilkkaasti, sekä ääntelevät kovasti heti kun emo palaa pesään. Käyn silittelemässä niitä monta kertaa päivässä, jotta pennut tottuvat ihmisiin. Nori hyväksyy lähestymiseni, mutta älähtää, jos otan pennun pois sen näköpiiristä tai jos pentu inisee. Ihmettelemme jatkuvasti, miten Nori osaa olla niin hyvä äiti. Se ruokkii, pesee ja nukuttaa pentunsa ja välillä ojentaakin. Kohta veijarit ryömivät ulos pesästä, eikä Nori saa hetken rauhaa. Nyt se sentään voi poistua muihin puuhiin sillä aikaa kun pennut nukkuvat.

Onnistunut siirto

2006-04-30T12:09:00.000+03:00

Nori-kissa siirsi avustuksellani pennut varmaan talteen asunnon pimeimpään ja luoksepääsemättömimpään soppeen. Kissa tuntuu nyt tyytyväiseltä ja rauhalliselta. Se tarkkailee olohuoneesta käsin pesäänsä ja ryntää paikalle, jos pennut vikisevät. Harmi vaan, että nyt niitä on vaikeampi kuvata!

Karkuretki

2006-04-30T10:42:00.000+03:00

Heräsi taas kissojen kovaan miukunaan ja päätin tarkistaa tilanteen. Noria ei näkynyt missään, mutta kun kutsuin sitä, sain vastaukseksi maukaisun. Se tuntui tulevan vaatenurkkauksestamme, joka on eristetty verholla olohuoneesta. Vaatepuun alla, juhlamekkojeni välissä istui Nori, mutta huomasin, ettei se ollut yksin. Harmaa pentu oli sen tassun alla mönkimässä. Nyt vähän huolestuttaa moinen käytös. Luulen, että Norilla oli aikomuksena hakea kaikki pennut keksimäänsä turvapaikkaan. Mistäköhän minä keksin sille paremman?

Pennut yksinään

2006-04-29T16:20:00.000+03:00

Pennut yksinään.

Nori lähti juomaan vettä, ja sillä välin pennut jäivät yksin laatikkoon. Ne hakivat turvaa toisistaan ja torkkuivat kiltisti, kunnes emo taas tuli takaisin. Oikealla oleva valkoinen pentu on kuopus, josta olimme aluksi vähän huolissamme, kun se jäi pentujen keskinäisessä kilpailussa paikasta auringossa aina alimmaksi ja oli vähän flegmaattisen oloinen. Tänään se kuitenkin painii sisarustensa kanssa jo vähintään yhtä raivokkaasti kuin muut, joten kyllä siitäkin vielä hieno kissa tulee.

Raidallinen perhe

2006-04-29T10:44:00.000+03:00

Heräsin aamulla pieneen vinkaisuun ja katsastin heti, mitä perheelle kuului. Ismo oli laittanut ennen nukkumaanmenoa ruokakupin Norille, ja ruoka oli maittanut hyvin. Lapsoset olivat taas nisässä kiinni ja emokissa kehräsi autuaasti. Se tervehti kuitenkin minua ja kehräsi vähän minullekin.

Tuntuu, kuin pennut olisivat kasvaneet yhdessä yössä! Ne ovat pulskemman ja pörröisemmän näköisiä kuin eilen. Hännätkin näyttävät pidemmiltä.

Kissojen väritys näkyy tänään selvemmin kuin eilen. Yksi pennuista on valkolaikukas-harmaaraidallinen niin että valkoisissa läikissä ei ole raitaa. Se näyttää vähän hassulta! Yksi pennuista on voimakkaan raidallinen. On vaikea vielä sanoa, ovatko raidat ruskeaa vai harmaata. Kaksi pennuista on tummanharmaaraidallisia niin, että niiden pikku tassut ovat vaaleanharmaat. Ja yksi pennuista on musta, mutta silläkin erottuu nyt pientä raidoitusta. Kissojen pikkuiset naamat ovat hauskasti erinäköiset.

Kunhan Ismo herää, me laitetaan taas lisää kuvia näkyville. Pikkukissat olisi kiva kuvata erikseen, mutta se saa vielä odottaa, koska kun otan pennun käteeni, Nori katsoo minuun kysyvästi ja kurnahtaa. Se tarkoittaa "älä ota lapsiani".

Äiti ja viisi naperoa

2006-04-28T18:40:00.000+03:00

Voi ihmetystä, Nori olikin päättänyt pyöräyttää pentunsa tänään! Sitähän se tiesi se kehräys ja maukuna. Ja sylissä pyörimisenkin perimmäinen syys selvisi: Nori oli valinnut sylini synnytyslaatikokseen niiden pahvisten sijaan. Olen aika otettu!

Eli kaikki alkoi noin puoli neljän aikaan, kun Nori tuli syliini ja alkoi läähättää muutaman minuutin jakoissa. Sitten tunsin, että sen pentuvedet hulahtivat polvelleni. Melkein saman tien kissa alkoi ponnistaa, missä vaiheessa päätin siirtää sen synnytyslaatikkoon. Yhteistyömme ei kuitenkaan pelannut parhaalla mahdollisella tavalla, joten en ehtinyt laittaa pyyhettä alle kun ensimmäinen pentu jo syntyi olohuoneen matolle.

Siirsin äidin ja pennun laatikkoon, joka ei ole enää pöydän alla nurkassa vaan keskellä lattiaa. Puolen tunnin kuluttua syntyi seuraava ja siitä noin vartin välein loputkin, helposti ja nopeasti kaikki. Siinä ne nyt ovat, huomion keskipisteenä, kaikki viisi pentua ja onnellinen äiti!

En tiedä, onko pentuja vielä tulossa. Maha näyttää vieläkin suurelta, mutta se on kai tavallista synnytyksen jälkeen. Me kuitenkin korkkasimme jo nyt Ismon mukaanaan tuoman pikkusamppanjan ja nostimme maljat uusille perheenjäsenille. Onnea kauniille lapsillesi, Nori!

Nori ja pennut 1

2006-04-28T18:27:00.000+03:00

Nori ja pennut 1.

Kolme pennuista vaikuttaa tummanharmailta tai mustilta, yksi tiikeriraidalliselta ja yksi on mustavalkoinen!

Nori ja pennut 2

2006-04-28T18:26:00.000+03:00

Nori ja pennut 2.

Nori pitää lepohetken neljän poikasen jälkeen.

Nori ja pennut 4

2006-04-28T18:25:00.000+03:00

Nori ja pennut 4.

Ensimmäinen pentu on tässä. Heti tietää minne mennä! Norin synnytys vaikuttaa helpolta, ainoastaan juuri poikasen maailmaanpullahdushetkellä se maukuu. Muuten laatikosta kuuluu vain kova kehräys ja imemisen lutkutus. :-)

Nori ja pennut 3

2006-04-28T18:23:00.000+03:00

Nori ja pennut 3.

Pentuja tuli! Neljä potraa pientä tummanharmaata pyöriäistä! Lissu ja minä olemme ihan täpinöissämme. Aa, tätä kirjoittaessa tuli jo viideskin! Ainakin neljä ensimmäistä vaikuttavat olevan hyvissä voimissa ja imemässä jo äitinsä nisiä. Lisää kuvia tulee hetimiten!

Kohta se alkaa

2006-04-28T14:46:00.000+03:00

Nori on käyttäytynyt hieman omituisesti eilen ja tänään: se pyrkii jatkuvasti syliini, kehrää hurjasti ja maukuu vaativasti, mutta ystävällisesti.

Äsken sylissäni ollessaan se alkoi kehrätä omituisella nykivällä sävyllä. Vähän niin kuin moottori, joka yskii talvipakkasella ennen kuin lähtee käyntiin.

Sylistäni Nori pomppasi lattialle ja lösähti matolle makaamaan. Se alkoi ähkiä ja sen takapää vavahteli. Sitten se kääntyi mahalleen. Synnytys ei ollut kuitenkaan vielä alkamassa, koska hetken kuluttua kissa jatkoi matkaansa sohvan alle, jossa se parhaillaan ryömii.

Olisiko niin, että Norin aika koittaa ihan pian? Voi voi, miten jännittävää!

Ensiluokkaisen kissan poikimislaatikko

2006-04-26T21:27:00.000+03:00

Ensiluokkaisen kissan poikimislaatikko.

Tämä on toinen Norin hylkäämistä poikimislaatikoista. Kumma juttu, ettei laatikko kelvannut, vaikka se on tarkoitettu juuri ensiluokkaisille kissoille! Ehkä eteisen kaappi on emon mielestä vähän rauhaton paikka pennuille, mutta toisaalta pienessä asunnossamme ei taida paljoa parempia paikkoja olla.

Pennut myöhässä

2006-04-26T21:01:00.000+03:00

Norin pennut ovat jo päivän myöhässä, mutta hetki selvästi lähenee. Eilen illalla se könysi hankalimmassa ja pimeimmässä mahdollisessa paikassa vaatehyllyjen takana parven alla. Jos se pyöräyttää sinne pennut, niitä ei päästä näkemään ennen kuin ne kävelevät itse pois. Lissu on rakentanut Norille kaksikin pahvilaatikkoratkaisua eri puolille asuntoa poikimista varten, mutta kummassakaan kissa ei suostu viettämään kymmentä sekuntia kauempaa.

Norin kävely on valtavan mahan takia vaappumista puolelta toiselle. Sillä näyttää olevan vähän vaivalloinen olo, eli se ei viihdy yhdessä paikassa pitkään ja naukuu hieman. Pienet pennut potkivat masussa yhä raivoisammin, joten ei ihme, jos emoakin jo vähän rassaa.

Kosketus

2006-04-24T21:51:00.000+03:00

Pieni jalka, tassu tai pää tömäytti minua, kun painoin käteni vasten Norin mahaa. Pikkuisilla taitaa olla tarve saada lisää tilaa. Ne kellivät vielä onnelliseti emon mahassa, joka on maailman turvallisin paikka. Kohta ne joutuvat valtavan avaraan maailmaan.

Nori ikkunalla

2006-04-24T20:26:00.000+03:00

Nori ikkunalla.

Yksi Norin suosikkipaikoista on ikkunalauta patterin päällä. Se tykkää loikoilla siinä huonekasvien varjossa ja katsella Helsingin kattojen yli. Norin elämä ei kuitenkaan ole pelkkää sisäkissan eloa, vaan se pääsee (tai joutuu) aina toisinaan tapaamaan maalaisserkkujaan Mäntsälään.

Nälkä on

2006-04-23T22:30:00.000+03:00

Norilla on nälkä koko ajan, eikä kuivamuona tunnu maistuvan. Mitä lie tiineysajan oikkuja kissamme lieneekään saanut, kuivamuonan osalta himot ovat täysin hävinneet. Kissa maukuu minulle vihaisesti ja seuraa perässä aina kun menen keittiöön. Annoin sille pakasteesta silakan, joka katosikin pohjattomaan kitaan pikavauhtia. Kermaakin tarjosin, laktoositonta tietysti, sillä Norilla on sama vaiva kuin emännällään. Kuulin äidiltä, että Norin raksuja oli jäänyt kippoon pääsiäisvierailustamme ja nirso Murre-kissa oli syönyt ne suihinsa nälissään. Se ei koske äidin ostamiin nappuloihin edes nälkäkuoleman partaalla.

No, ehkäpä huoleni oli turha, sillä keittiöstä kuuluu lupaavaa rouskutusta. Nori-parka teki pahan virheen alkaessaan syödä naksuja, sillä nyt sen kivisydämiset perheenjäsenet eivät suostu sille muuta antamaan ;-)

3 päivää

2006-04-23T12:12:00.000+03:00

Kissanpentujen pitäisi syntyä laskujeni mukaan 25.4. eli ensi viikon tiistaina. Silloin Nori olisi kantanut pentuja mahassaan jo 65 vuorokautta. Kissapäiviä-blogin lukijat muistavatkin varmaan, että Nori riiasi helmikuussa maaseudulla onnistuneesti. Silminnäkijähavaintojen mukaan onnellinen perhetapahtuma sai alkunsa 20. helmikuuta.

Olemme huolissamme siitä, että Nori näyttää valinneen epäsiistin, sekalaisen romun säilyttämiseen käytetyn verkkokaapin pesäpaikakseen. Se kolasi siellä epäilyttävästi Ismon tullessa kotiin. Minun tekemässäni hienossa pahvilaatikkopesässä kissa ei ole viihtynyt kuin pari kertaa vahingossa. Äitini ehdotti, että siirtäisimme hieman pienemmän pahvilaatikon kaappiin pesäksi. Taidan kokeilla ehdotusta, onpa kissalla sitten varaa valita.

Nori nisät pullottaen

2006-04-22T12:43:00.000+03:00

Nori nisät pullottaen.

Näin se meidän kissa köllöttelee kaiket päivät. Kunpa pennut syntyisivät pian!

Nori paperikassissa

2006-04-22T12:23:00.000+03:00

Nori paperikassissa.

Nori tänä aamuna leikkimässä paperikassissaan. Iso maha on juostessa vähän tiellä, mutta se ei onneksi liikaa häiritse.

Nori

2006-04-22T12:17:00.000+03:00

Nori.

Nori pääsiäisenä maaseudulla: huomaa pullottava maha.

Kissasta ja blogista

2006-04-22T12:00:00.000+03:00

Tämä blogi ei ole mikä tahansa blogi. Tämä on kissanpentublogi.

Nori-kissa on viimeisillään tiineenä oleva hieno musta maatiaiskissa. Norin isäntä ja emäntä seuraavat mielenkiinnolla kissansa käyttäytymistä pentuja odottaessa. Kunhan pienet pedot syntyvät, niiden elämän alku tulee olemaan tarkasti dokumentoitu aina luovutusikään asti.

Norin käytös on muuttunut pentujen odotusaikana. Saako sanoa raskauden, vai pitäisikö sanoa tiineyden? Joka tapauksessa raivoisasti riehuvasta sylikissastamme on tullut kosketusta karttava lököttelijä. Entinen suosikkinukkumapaikka kiipeilypuun nokassa on mahan kasvamisen vuoksi muodostunut mahdottomaksi. Nykyään Norppa viettää suurimman osan ajastaan makoillen keskellä lattiaa tai sohvatyynyllä jalat sivulle sojottaen. Parasta kissan käyttäytymisen muuttumisessa odotusaikana on sen äkillinen himo syödä kissojen kuivamuonaa ökykalliiden Whiskas-kerta-annoskastikepussien sijasta!

Kissanpoikia odotellessa

2006-04-21T21:43:00.000+03:00

Tässä tämä nyt on, uusi blogi, eikä yhtään kuvaa Norista! No, se asia tulee korjaantumaan pian, koska uusi Nikon D50-kamera latautuu parhaillaan kuvauskuntoon.

Kissauutisia kerromme aina kun jotain kerrottavaa ilmenee, miau!

Nyt viikonlopun rientoihin.

-Lissu